Dmitri Mendelejev
| Dmitri Mendelejev | |
|---|---|
| Дми́трий Ива́нович Менделе́ев | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Dmitri Ivanovitš Mendelejev |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1834 Tobolsk, Siperia, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 2. helmikuuta 1907 (72 vuotta) Pietari, Venäjän keisarikunta |
| Kansalaisuus | venäläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Pietarin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Aleksandr Voskresenski |
| Instituutti |
Pietarin yliopisto Heidelbergin yliopisto |
| Oppilaat | Dmitri Konovalov (käännä suomeksi), Valeri Gemilian, Alexander Baykov (käännä suomeksi), Aleksei Potylitsyn ja Sergei Prokudin-Gorski |
| Tutkimusalue | kemia |
| Tunnetut työt | jaksollinen järjestelmä |
| Palkinnot | Copley-mitali (1905) |
 Nimikirjoitus |
|
Dmitri Ivanovitš Mendelejev (ven. Дми́трий Ива́нович Менделе́ев, 
kuuntele ääntäminen venäjäksi (ohje), 8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1834 Tobolsk – 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1907 Pietari[1]) oli venäläinen kemisti, joka tunnetaan parhaiten jaksollisen järjestelmän luojana. Mendelejev jätti piirtämäänsä jaksolliseen järjestelmään aukkoja uusien alkuaineiden varalta. Hän osasi jopa ennustaa joidenkin alkuaineiden ominaisuuksia järjestelmänsä avulla.[2] Myöhemmin urallaan hän tutki myös Venäjän väestönkehitystä[3].
Mendelejeviä aiemmin jaksollisen järjestelmän oli keksinyt myös Julius Lothar Meyer. Mendelejev teki löytönsä kuitenkin riippumatta Meyeristä, mutta hänen siihen jättämiensä aukkojen ansiosta hänen versionsa oli täsmällisempi. Hän oli jaksollisesta järjestelmästä niin hyvin selvillä, että pystyi kertomaan siitä puuttuvien kolmen alkuaineen (skandium, gallium, germanium)[2] ominaisuudet täydellisesti jopa väriä myötenlähde?.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mendelejev oli Ivan Pavlovitš Mendelejevin ja Maria Dmitrijevna Mendelejevan (o.s. Korniljeva) neljästoista lapsi. Hän syntyi siperialaisessa Tobolskin kaupungissa. Isänsä kuoleman jälkeen 14-vuotias Mendelejev meni Tobolskin lukioon, jossa hänen isänsä oli ollut rehtorina. Vuonna 1849 Mendelejevin perhe muutti Pietariin. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa vuodesta 1850. Hän sairasti tuberkuloosia, ja sairaus pakotti hänet muuttamaan vuonna 1855 Mustanmeren rannalle Krimille.[4] Siellä hänestä tuli paikallisen lukion luonnontieteen pääopettaja. Hän muutti vuonna 1856 takaisin Pietariin.lähde?
Mendelejev työskenteli 1859–1861 ensin Pariisissa ja sitten Saksassa Heidelbergissa, jossa hän työskenteli muun muassa Gustav Kirchhoffin kanssa. Hän palasi 1861 Venäjälle Pietarin yliopiston Kemian ja teknologian instituutin professoriksi. Samana vuonna hän meni naimisiin Feozva Nikititšna Leštševan kanssa, ja heille syntyi kolme lasta. Avioliitto kuitenkin purkautui. Myöhemmin hän avioitui Anna Ivanovna Popovan kanssa, ja heille syntyi neljä lasta, joista yhdestä, Ljubov-tyttärestä, tuli myöhemmin runoilija Aleksandr Blokin vaimo.lähde?
Mendelejev osallistui Venäjän ensimmäisen öljynjalostamon rakentamiseen.lähde?
Väestötieteilijä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uransa loppupuolella Mendelejev teki Venäjän vuoden 1897 väestötilastojen pohjalta ennusteen Venäjän väestönkehityksestä. Hänen vuonna 1905 julkaisemansa arvion mukaan vuonna 2000 Venäjällä olisi 594 miljoonaa asukasta, kun tosiasiassa asukkaita oli tuolloin 147 miljonaa ja suunta on vähenevä. Pekka Kauppi esittää artikkelissaan Kanava-lehdessä syyt virheelliseen arvioon. Keskeinen syy on, että Mendelejev ei ottanut huomioon, että vaikka kuolleisuus alenee, aikaa myöten myös syntyvyys alenee. Mendelejev ei tuntenut väestötransition teoriaa, joka syntyi vasta 1930-luvulla. Sen mukaan väestönkasvun trendit eivät ole ikuisia.[3]
Mendelejev esitti laskelman myös Venäjään tuolloin kuuluneen Suomen väestönkehityksestä. Suomen väkiluku olisi vuonna 2000 hänen arvionsa mukaan 12 miljoonaa, mutta toisin kuin Venäjällä Suomessa suunta ei ole vähenevä maahanmuuton ansiosta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bensaude-Vincent, Bernadette: Dmitri Mendeleev Encyclopedia Britannica. 27.1.2024. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Hudson, John: Suurin tiede – kemian historia, s. 197–204. (The History of Chemistry, 1993.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3
- ↑ Dmitri Mendeleev Biography corrosion-doctors.org. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Strathern, Paul: Mendelejevin uni. Puuttuvien alkuaineiden etsintä. (Mendeleyev’s Dream: The Quest for the Elements, 2000) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-62-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dmitri Mendelejev Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
